100/365

Hyvin heikentyneellä matikallani laskin tänään, että olen ollut poissa Suomesta tasan sata päivää. Sehän siis tarkoittaa enemmän kuin neljäsosaa vuodesta! Siis mitä,niin paljon jo takanapäin. Aika osaa oikeesti lentää, jos se haluaa.( oppitunneillahan se ei sitä tee ) Alku on mennyt uskomattoman nopeasti. Tietysti. Alussa kaikki on uutta ja päivät täysin erilaisia. Tapaa aina uusia ihmisiä ja iltaisin on niin väsynyt uuden kielen puhumisesta ja kuuntelemisesta, että nukkuu yöt sikeästi läpi taas uuteen erilaiseen päivään.

Pikkuhiljaa alkaa kuitenkin arki muodostuun täälläkin. :) Tavallaan nythän mulla pitäis olla vaikemmat ajat edessä, sillä monet vanhat vaihto-oppilaat on sanonut, että pahin koti-ikävä on ennen joulua ja jouluna. Siinä vaiheessa, kun kaikki uutuuden viehätys on poissa ja tulee ensimmäisiä vastoinkäymisiä.

Ja näin siis uskon itsekin, mutta tästä huolimatta odotan innokkaasti joulua eli niitä ehkä "vaikeimpia aikoja".

P.S. Tänä aamuna näin jo huurretta lehtien pinnalla, tulee kuulemma aikainen talvi tänä vuonna tänne Pohjois-Saksaan ainakin.